Juosten blogi

Mooooroooo!!!

Päivitellään tännekkin taas kuulumisia, hieman on jäänyt rästiin tässä loman aikana. Viimeksi kun kirjoitin niin olin valmistautumassa Nuuksio backyard ultraan, jossa olin kesäkuun lopussa.

Nuuksion kisaviikonloppuna oli erittäin kova helle ja se tulisi tekemään kisasta todella vaativan. Kisassa siis kierrettiin 6.7km lenkki tasatunnein. Ja se kuka on viimeisenä mukana voittaa.

Kisa starttasi perjantai-iltana klo 18 jolloin kierrettiin 2 kierrosta päiväreitillä, joka meni metsässä polkuja pitkin. Klo 20 siirryttiin yöretille,joka kulki kuntorataa ja maantien reunaa edestakaisen reitin. Itselläni meni ensimmäiset 12 kierrosta melko hyvin, ilman mitään ongelmia. Kengät vaihdoin jossain vaiheessa, Hokan cliftonit tuntui hyvältä asfaltilla jossa vauhti oli rauhallinen. Nämä ovat erittäin hyvin vaimennetut kengät jotka sopii hyvin rauhalliseen asfalttijuoksuun (kyseisellä tossulla juoksin Nuorgamista-Helsinkiin 2017). Alunperin piti juosta yöosuudet Puman speed 600 2:lla, mutta epähuomiossa ne jäi kotiin.

Päiväreitille palattuamme, yön yli juostuamme olo oli melko pirteä. Yleensä yöllä joskus pimeimpinä tunteina tulee sellainen fiilis että nyt pitäis olla nukkumassa. Mutta kun aurinko nousee ja uusi päivä alkaa sarastaa niin se piristää aina ihmeellisesti. Päiväreitilläkin meni muuta kierros ihan hyvin, lämpötila alkoi nousta taas melko kuumaksi.

Kierroksella 13 tuli ihmeellinen heikotuksen tunne, olin kyllä syönyt ja juonut mielestäni riittävästi mutta silti tuntui että energiat loppuvat. Join pullon tyhjäksi ja otin geelin. Huollossa olin 51min kohdalla, joten 9minuuttia aikaa tankata ja levätä. Join kokista sekä urheilujuomaa ja söin suklaata sekä energiageelin. Tämä hieman piristikin, mutta puolessa välissä seuraavaa kierrosta meno loppui, vatsassa hölskyi ja tuntui että mikään ei imeytynyt. Hetken päästä tuli todella huono olo ja aloin oksentaa. Muutaman kerran oksennettuani join loput urheilujuomat mitä pullossa oli, jatkoin matkaa ja juomat tuli hetken päästä ylös. Huoltoalueelle selvisin 56min ja joitain sekunteja päälle, ajattelin että tankkaan nopeasti energiaa ja nestettä, sillä tyhjällä kroppalla tuossa helteessä ei pitkälle mennä.

Mikään ei kuitenkaan pysynyt sisällä ja kun lähtökello soi nojailin polviini huoltoalueen reunalla ja oksensin. Tämä tarkoitti sitä että peli oli selvä, kroppa ei ottanut mitään vastaan sillä hetkellä ja olo oli melko heikko. Kävin ilmoittamassa järjestäjälle että tämä oli tässä sekä pääsin ”en sit jaksanutkaan” kuvaan.

Hetken aikaa kesti toipua huoltopisteellä ja yrittää juoda sekä syödä ihan pieniä annoksia kerralla, sillä kroppa oli melko kuiva ja tyhjä joten oli pakko yrittää saada edes hieman nestettä ja energiaa koneeseen.

Tämä on raaka kisa normaaliin ultrajuoksuun verrattuna. Esim. jos 100km kisassa tulee vastaavanlaisia ongelmia, voit oksentaa vatsan tyhjäksi vaikka levätä hetken ja tankkailla uudestaan sen jälkeen ja kävellä jonkin matkaa odottaen että tilanne rauhoittuu. Tämä kelloa vastaan taistelu ei anna anteeksi, tällaisia hetkiä.
Kierroksia kertyi itselleni 14 ja matkaa 94km. Yhteen kierrokseen meni aikaa suurinpiirtein 47-51min (viimeinen kierros hitaammin), tämä tuntui ihan sopivalta vauhdilta, koska ylämäet kävelin. Kisan aikana join kokista, vettä ja urheilujuomaa sekä yhden red bullin joskus aamuyöstä. Söin energiageelejä, karkkia, sipsejä sekä pitsaa. Tuula piti huoltopisteellämme huolen siitä että kaikkea oli tarjolla. Kiitos tästä.

Tämä oli itselleni kolmas pitkä kisa 5 viikon sisällä (härkätie 108km, pispalan porrasmaraton 12h23min ja nyt siis NBU 94km) kaikki nämä juostiin kovassa helteessä. Tämä rankka kisaputki vaikutti varmasti siihen että kroppa ei ollut täydessä iskussa.

Itse tapahtuma oli oikein hyvin järjestetty ja katsotaan jos aikataulut sopii, niin olen myös ensi vuonna mukana. Kiitos Mikael ja Sari.
Mikä parasta oli mukava nähdä koronakevään jälkeen paljon tuttuja ihmisiä joihin olen saanut tutustua juoksun yhteydessä.

Nuuksion jälkeen tein tietoisen päätöksen että nyt otetaan jonkin aikaa kevyesti ja sekä annetaan kropalle aikaa palautua, sillä seuraaviin kisoihin on vielä aikaa. Ja syksyn päätavoite Vaarojen ultra 130km on vasta lokakuun alussa, tämä on siis kisa jota en ole aiemmin päässyt maaliin ja nyt sen aion tulla läpi!

Viime viikko oltiin koko perhe Virtaalla vuokraamallamme mökillä. Siellä tuli juostua muutama lenkki, mutta muuten tuli otettua rennosti. En ole aimmin näillä seuduilla ollutkaan lenkkeilemässä, mutta siellä on siis aivan huikeat lenkkimaastot ja reitit tehtynä. Tänne tulee varmasti palattua vielä uudestaankin. Kuitenkin vain alle tunnin ajomatkan päässä.

Nyt tällä viikolla olisi tarkoitus taas palata ihan perusasioiden äärelle treenien suhteen. Viime viikolla juostut kolme lenkkiä 13-18km tuntuivat todella kevyiltä joten keventely on varmasti tehnyt tehtävänsä ja kuntokin on ihan hyvä. Eli tästä on taas hyvät lähtökohdat lähteä rakentamaan kisakuntoa. Mitä nyt syötyä on tullut ehkö vähän liian hyvin grillauspainotteisesti, mutta eiköös se kisapainokin sieltä taas löydy kun tulee treenitunteja lisää.

Janne Korpela

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

ten + 1 =