Juosten blogi

Moro ja hyvää alkanutta kevättä!!

Viime viikon treeneissä tuli niin huikea onnistuminen että siitä on pakko kirjoittaa tännekkin.

Mitään suunnitelmia ei treenien suhteen ollut, joten menin koko viikon ihan fiiliksen mukaan.

Maanantaina tein töissä parin tunnin vaunulenkin, hyvää palauttelua viikonlopun 52km Kurjenrahkan kansallispuiston polkujuoksu reissun jäljiltä.

Tiistaina kiersin pari kierrosta Hunnaria, ne meni melko reipasta vauhtia. Sillä oli vaikutusta että työpäivän aikana alkanut ketutus oli pakko purkaa johonkin. Mikäs sen parempi tapa purkaa kiukkua kun korkea sykkeinen lenkki mäkisessä maastossa. Ja kiukku jäikin hapotusreitille. Yleensäkkin jos ennen lenkkiä jokin painaa mieltä niin se jää kyllä lenkille, en ole varmaan ikinä ollut lenkin jälkeen huonolla tuulella.

Keskiviikkona juoksin tunnin aamulenkin, ennen töitä nää lenkit herättää edelleen mukavasti alkavaan päivään. Ja varsinkin nyt keväisin kun on jo valoisaa.

Torstaina oli vappuaatto ja mulla oli se sovittuna jo vapaapäiväksi, menin ennen lounasta tekemään radalle 18x800m vauhtikestävyystreenin. Eli 800m alle 4.30min/km vauhtia ja aina välissä 1min10s kävelypalautus. Olen tämän todennut todella hyväksi treeniksi.

Perjantaina sitten tapahtui jotain mitä en itsekkään olisi odottanut, aamupäivä meni Niilon kanssa majaa rakentaessa metsässä ja hieno maja tulikin. Kolmen maissa puin juoksukamat päälle ja ajattelin että jos ny pari tuntia hölkkäilisi. Alusta saakka juoksu tuntui todella kevyeltä ja fiilis oli hyvä, spotifykin soitti vaan hyviä biisejä. Juoksin ympäri kaupunkia katselemassa paikkoja missä nuoriso yleensä kokoontuu vappuisin. Mutta melko hiljainen vappuaatto oli ilmeisesti ollut kun joka puolella oli siistä. Wahrenin puiston suihkulähteeseen ei ollut edes kukaan tyhjentänyt fairypulloa…

Aloin katsella kelloa kun eka tunti oli täynnä ja matkaa oli kertynyt jo melkein 13km, mietin että kylläpä nyt kulkee ja että tätä vauhtia voisi juosta pidempään. Päätin samalla että nyt lyödään henk.koht. Maraton ennätys uusiksi. Soitin keskustasta vaimolle, että täyttää yhden lötköpullon laimealla sekoituksella urheilujuomaa, ottaa pari geeliä kaapista ja tuo ne jonkin ajan päästä ulos. Suuntasin juoksun kotia kohti, siellä nappasin geelit taskuun ja pullon käteen. Koska kävi pienoinen tuuli ajattelin ottaa myötätuulesta vielä kaiken edun irti ja lähdin juoksemaan kohti Latovainiota, sieltä Kuumaan ja Kuumasta Matkun läpi Humppilaa kohti. Vauhti pysyi kokoajan alle 5min/km ja olin kokoajan varmempi että nyt saadaan loistava aika.

Viimeiset 4km oli melkoista raastoa, mutta onnistuin pitämään vauhdin kuitenkin alle vähintään vitosessa loppuun saakka. Se on jännä muuten kuinka siinä vaiheessa kun alat olla väsy, pienetkin asiat haittaavat, jätin lippalakin ja tyhjän juomapullon matkuntiellä bussipysäkillä olevaan postilaatikkoon talteen. Ne vaan ärsyttivät menoa.

Lopulta jossain metsäpätkällä Matkun ja Humppilan välillä digitaalit vaihtuivat numeroihin 42.2km,pysäytin kellon, nostin kädet ilmaan ja huusin täysillä JESSS!! Aika näytti 3h26min ja joitain sekunteja päälle.

Olen joskus ajatellut että hyvänä päivä kunnon maratoniin tähtäävällä treenillä voisi 3h30min alittua. Mutta tämä on jotain ihan sairasta, kesken treeniviikon, ratavetopäivän jälkeen ihan hetken mielijohteesta reilusti alle. Tämä tarkoittaa ainoastaan sitä että vk treenit on toiminut todella hyvin.

Jalassa tietysti loistava kenkä vauhdikkaaseen menoon, Puman speed orbiter. Tätä kenkää saa Forssassa ainakin Intersportista.

Lauantaina ei tullut urheiltua ollenkaan, ajattelin ottaa ihan rennosti koko päivän. Mitä nyt perheen kanssa ulkona touhuttiin. Sunnuntaina kierrettinn Jukan kanssa pari kierrosta Hunnarin hapotusreittiä. Samiinkin siellä törmättiin, kaveri oli kiertänytkin jo 6 tuntia kun aloitettiin.

Kesän kisakalenterihan meni koronan takia ihan uusiksi, ainoa kisa minkä itse uskon tällä hetkellä järjestettävän on Vaarojen maraton kolilla lokakuussa. Siellä sit onkin 130km pelkkää nautintoa pimeässä ja märässä maastossa.

Nyt kun kesän osalta on hiljaista, niin mietittiin Mikon kanssa että jotain täytyy päästä tekemään. Juostaan 23.5 härkätietä Liedosta, Eerikkilän urheiluopistolle 100km. Tällä samaisella pätkällä juoksin aikoinani elämäni ekan 100km. Ja on tässä muitakin omatoimijuoksuja suunnitteilla, mutta niistä enemmän jos ne toteutuu.

Janne Korpela

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

20 − 3 =