Juosten blogi

Asenne

Asenne kuvaa itselleni sanaa, joka tarkoittaa sitä tapaa jolla suhtaudut joka päiväiseen elämään. Asenne voi olla hyvä tai huono, valinta on aina sinulla itsellä miten suhtaudut asioihin.

Oma asenteeni elämään on yleensä aina positiivinen, joitain se on ärsyttänytkin että yritän nähdä asioissa välillä ehkä liikaakin niiden positiivisia puolia. Kysykää vaikka vaimolta kuinka monta kertaa hän muistuttanut että ”voisitko säkin edes pikkasen stressata tästä asiasta”. Harvoin tulee stressattua mistään, yleensä ajattelenkin että kyllä ne asiat aina jotenkin järjestyy. Se vaan on mun asenteeni suhtautua asioihin.

Oman asenteen voi päättää vaikka joka aamu kun herää, voi miettiä että Jes! Heräsin, olen siis elossa, valot syttyi, hanasta tulee vettä, teekeitinkin toimii jne… Heti aamusta kulkee näin hyvin, tästä on pakko tulla hyvä päivä.

Tai sit voi heti herättyään kääntää suun mutrulle ja ajatella että paska päivä tästäkin tulee. Ennen kun edes on nähnyt mitä se tarjoaa.

Muistan 2017 kun istuin Tampereen juna-asemalla ja olin matka Nuorgamiin, Suomen halki juoksun starttiin. Fiilis oli jännittävä, odottava, muttei pelottanut eikä ollut minkäänlaista paniikkia. Tiesin että olin treenannut hyvin ja tehnyt paljon oikeita asioita. Päätinkin sillä istumalla, että tulkoon vastaan mitä tahansa pidän positiivisen asenteen yllä.

Vähän jännitti kaikki ne uudet ihmiset joita en ollut ennen tavannut ja nyt viettäisin heidän kanssaan kuukauden melko tiiviisti. Päätin että otan ennakkoluulottoman asenteen kaikkia kohtaan, tutustun heihin, kannustan heitä eteenpäin urakassamme ja olen heille mukava. Uskon että juuri tämä asenne vaikutti paljon siihen että, itsellä ei tässä juoksussa ollut, henkisiä eikä fyysisiä ongelmia.

Elävästi muistan kun istuimme aamiasella asuntoautossa, olisiko ollut jossain Kiilopäällä. Muut katselivat puhelimista säätiedotteita ja kirosivat että sataa koko päivän sekä tuulee. Itse kaivoin sadetakkia ja paksumpia housuja repusta ja totesin että tulee näillekkin käyttöä sekä onpahan ainakin raikas keli juosta. Sen päivän keli olikin melkoinen, mutta kun olin ennalta päättänyt että tuli vastaan mitä tahansa en anna sen lannistaa. Oli lopulta hieno kokemus juosta heinäkuussa talvitrikoissa, toppahanskoissa, sekä sadetakin huppu tiukasti kiinni.

Tämän etapin aikana tuli myös uskomaton flowtila päälle, olimme juosseet varmaan vasta 4 päivää 30:stä,mutta omassa pienoismaailmassani sadetakin hupun alla kuulokkeet korvilla sain suljettua kesämyrskyn pois ja tiesin sillä hetkellä että tulen varmasti Helsinkiin saakka. Tämäkin kaikki olisi jäänyt kokematta, jos heti aamusta olisin ottanut päinvastaisen asenteen

Toinen kokemus samasta reissuta tulee mieleen, kun juostiin Liukan Mikon kanssa harhaan. Ei paniikkia, rauhassa takaisin reitille ja maalissa yläfemmat. Tehtiin tapahtuman ensimmäine yli 60km päivä. Tästäkin olisi voinut harmistua, mutta jos pienen harhajuoksun, 1390km reissussa antaa haitata, niin kannattaa kysyä itseltä onkohan nyt hieman väärä asenne tätä tavoitetta kohtaan.

Itselleni siis ennakkoluuloton ja positiivinen asenne kaikkea kohtaan, on antanut todella huikeita ikimuistoisia kokemuksia. Uskon myös että niitä tulee paljon lisää jos vain pidän asenteen kunnossa!

Janne Korpela

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

fifteen + eleven =